Yli satavuotiaskin voi halutessaan toimia aktiivisesti ja kehittyä. Sen
on todistanut juhlavuottaan muutama vuosi sitten viettänyt Turun
Pursiseura ry (TPS). TPS:ssä seuratoiminnan runko muodostuu
matkaveneilystä, kilpapurjehduksesta, juniorityöstä ja monipuolisesta
koulutustoiminnasta.
Turun Pursiseura on kasvanut voimakkaasti
viimeiset 50 vuotta. Vuonna 1956 jäseniä oli noin 500 ja veneitä 102.
TPS oli niihin aikoihin valtakunnan neljänneksi suurin pursiseura. Tällä
hetkellä TPS on maamme toiseksi suurin pursiseura. Jäseniä on noin 1
580 ja veneitä 680 kappaletta (2011/11). Turun Pursiseuran lipun alle mahtuu
purjeveneiden lisäksi myös moottoriveneitä, joita on venemäärästä noin
viidesosa. Seura on lajiliiton, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäsen. Jäsenten nettolisäys on vuodessa noin 20-30 henkeä.
Viime vuosien voimakkaan kasvun takana on mm. pursiseuraan liittymisen
kynnyksen madaltuminen. TPS on aktiivisesti kannustanut
purjehdusharrastuksen aloittamiseen järjestämällä kursseja sekä lapsille
että aikuisille.
Vuonna 1906 perustettu Turun Pursiseura
aloitti toimintansa Hirvensalon Kommossa. Vaikeiden kulkuyhteyksien
vuoksi toiminta siirrettiin kuitenkin Jänessaareen seuramajaan, joka
tuhoutui saatuaan täysosuman talvisodan viimeisinä päivinä. Nykyisiin
tiloihinsa Turun Ruissaloon seura muutti vuonna 1942. Alun perin
rakennus oli yksityishuvila, jonka Turun kaupunki pakkolunasti Suomen
ensimmäiseksi siviililentoterminaaliksi. Tilat vapautuivat, kun
lentotoiminta siirtyi Ruissalon lentosatamasta Artukaisiin. Kesällä
talkoovoimin kunnostetussa paviljongissa toimii kerho- ja
toimistotilojen lisäksi ravintola, joka on päivisin monien yritysten
suosima lounaspaikka. Tiloja vuokrataan myös yksityiskäyttöön, joten
kesän kuluessa tunnelmallisessa ravintolassa tanssitaan yleensä
useampiakin häitä.
Pitkäjänteistä juniorityötä
Tänä
päivänä TPS on aktiivinen toimija ja liikuttaja, joka tarjoaa
mahdollisuuksia koko perheelle kuntoliikunnasta huippu-urheiluun. TPS
haluaakin enenevässä määrin profiloitua urheiluseuraksi, jossa
harrastajamäärien kasvattaminen on keskeinen tavoite. Välttämättä ei
ainakaan heti edes tarvita omaa venettä harrastukseen, sillä jäsenet
voivat lainata seuran 606-veneitä käyttöönsä. Lisäksi seuran
optimistijolla-kalustoa uusittiin merkittävästi kesän alussa, kun seura
oli mukana Kiinasta tuotujen jollien yhteishankinnassa ja hankki 12
uutta optimistijollaa seuran juniorikoulutustoimintaa varten. Seuran
junioritoiminnan tavoitteena on houkutella yhä useampi lapsi
purjehdusharrastuksen pariin. Suosittu lasten jollakoulu pyörii kesäisin
seuran kotisatamassa Ruissalossa kokeneiden opettajien johdolla.
Pääsyvaatimuksena on uimataito ja 6–7 vuoden ikä. Alkeisopetuksen
lisäksi seuralla on tasoryhmiä säännöllisine treeneineen. Kurssin
käyneet voivat jatkaa harrastustaan seuran junioriohjaajien
valmennuksessa tasoansa vastaavissa viikkotreeneissä. Niin
optimistikurssit kuin viikkotreenitkin ovat avoimia kaikille
purjehduksesta kiinnostuneille lapsille – pursiseuran jäsenyyttä ei
heiltä edellytetä.
TPS on toiminut vuosikymmenien aikana
kasvattajaseurana monille lahjakkaille junioreille. Tänä syksynä
ilahduttava tieto oli seuran kahden lahjakkaan junioripurjehtijan pääsy
Aurajoen/Katedralskolanin urheilulukioon. Aiemmin määrätietoinen
lajivalmentautuminen kouluopintojen ohella on ollut mahdollista vain
pääkaupunkiseudulla. Seuran haasteena on kuitenkin vielä löytää
riittävät resurssit vakituisen valmentajan palkkaamiseksi.
Paitsi
pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta juniorityöstä, Turun Pursiseura
tunnetaan myös aktiivisesta kilpailutoiminnasta. Tälläkin kaudella TPS
järjesti neljät SM-tason purjehduskilpailut ja lisäksi tukun muita
suuria kilpailuja. Suuren suosion on saavuttanut myös joka tiistainen
Viittakari Cup, jonka tavoitteena on houkutella kilpapurjehduksen pariin
myös kaikki alueen vähemmän kilpailukokemusta omaavat purjehtijat.
Keskiviikkoisin Logitech Cupissa toisistaan mittaa samalla lähtöviivalla
ottavat juniori- ja seniori-ikäiset kevytvenepurjehtijat.
Aktiivista toimintaa ja koulutusta ympäri vuoden
Paitsi
purjehdusseura, TPS on myös isohko venetelakka, jossa on paljon
toimintaa. Telakointialueelle mahtuu noin parisataa venettä eli saman
verran kuin seuran satamaan, jossa kesäisin toimii myös polttoaineasema.
Laituripaikkojen ja talvisäilytystilojen lisäksi TPS tarjoaa jäsentensä
käyttöön neljä hyvin varustettua saaritukikohtaa. Eri puolella
Saaristomerta sijaitsevat tukikohdat tarjoavat veneilijöille suojaisen
rantautumispaikan ja mahdollisuuden saunomiseen, grillaamiseen ja
mukavaan yhdessäoloon. Tukikohdissa on kauden aikana useita tapahtumia
talkoista Lasten Purjehdustapahtumaan ja elokuisiin swingeihin.
Eskaadereja TPS on järjestänyt jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Seuratoiminta jatkuu vilkkaana myös purjehduskauden jälkeen. Talvisin
järjestetään muun muassa erilaisia teemailtoja, monipuolisia
koulutustapahtumia sekä matkoja venenäyttelyihin.
Purjehduskursseja
on tarjolla myös aikuisille, jopa aivan aloittelijoille. Suomen
Purjehtijaliiton auktorisoiman Turun Pursiseuran Purjehduskoulun
järjestämän purjehtijakurssin tavoitteena on antaa aloittelijallekin
riittävät perustiedot ja -taidot toimia köliveneen miehistön aktiivisena
jäsenenä. Perämieskurssi puolestaan on sopiva myös sellaisille
purjehtijoille, joilla on purjehduskokemusta, mutta tavoitteena
ohjatusti vahvistaa omia osaamisalueita. Kursseille osallistuminen ei
edellytä seuran jäsenyyttä. Koulutukseen panostetaan seurassa muutenkin
paljon. Jäsenille järjestetään säännöllistä koulutusta ja teemailtoja
muun muassa navigointi- ja ensiaputaitojen ylläpitämiseksi.
Turun
Pursiseura järjestää lisäksi koulutus- ja purjehdustapahtumia myös
yrityksille ja heidän asiakkailleen. Tapahtumat suunnitellaan
osallistujien tason ja toivomusten mukaan, eli ne voivat olla joko
kilpailuja, leikkimielisiä kilpailuja tai pelkästään purjehdukseen
perehdyttämistä. Vaatimuksena on, että mukana veneessä on aina vähintään
yksi purjehdustaitoinen. Tarvittaessa kippari tulee mukaan
pursiseurasta. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksessa käytössä ovat seuran omat
606-veneet tai jäsenten köliveneet.